perjantaina, tammikuuta 12, 2007

Tappoiko "Mantshurian kandidaatti" Robert Kennnedyn?

(Kansan Uutisten Viikkolehti 12.1. 2007)

Useita CIA:n tappajia
Ambassador-hotellissa

John F. Kennedyn murha kutkuttaa edelleen salaliittoteoreetikkojen mieltä, mutta outoja piirteitä on paljastunut myös pikkuveli Robert Kennedyn murhasta. Miksi useita Kennedyjä vihanneita CIA:n salaisten operaatioiden veteraaneja oli murhapaikalla?

KAI HIRVASNORO
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Salaliittoteorioiden aateliin kuuluu kysymys siitä, kuka murhasi presidentti John F. Kennedyn Dallasissa marraskuussa 1963. Virallista selitystä yksin toimineesta Lee Harvey Oswaldista on epäilty yli 40 vuotta.

Mutta kuoliko JFK:n veli, senaattori Robert Kennedykään 5. kesäkuuta 1968 sillä tavoin kuin on luultu?

RFK oli voittanut Kaliforniassa demokraattien esivaalin ja porhaltamassa presidenttiehdokkaaksi kaatamaan Richard Nixonia. Kesäkuun viidentenä hän piti voittopuheen Los Angelesin Ambassador-hotellissa ja kätteli sen jälkeen hotellin henkilökuntaa. Esiin astui keittiössä apulaisena toiminut 24-vuotias palestiinalainen Sirhan Sirhan. Hän ampui Kennedyn revolverilla, johon mahtui kahdeksan luotia.

Robert Kennedy olisi täyttänyt 81 vuotta 20. marraskuuta 2006. Sirhan Sirhan istuu valtion vankilassa Kaliforniassa. Hänen armahdusanomuksensa on evätty 13 kertaa, viimeksi viime vuoden maaliskuussa. Seuraavan kerran Sirhan Sirhan voi anoa vapautusta vuonna 2011. Nyt hän on vasta 62-vuotias.

Mutta oliko Sirhan Sirhan ”yksinäinen asemies?”

Todistusaineistoa
tuhottu taas kerran

Elokuvaohjaaja Shane O´Sullivan tutki kolme vuotta Robert Kennedyn murhan taustoja käsikirjoitusta varten. Kennedyn syntymäpäivänä hän julkaisi tutkimustuloksensa Guardian-lehdessä ja BBC:n Newsnight-ajankohtaisohjelmassa. Johtopäätös ei ole yllätys: Kaiken takana olikin CIA.

Aikoinaan juttu näytti täysin selvältä. Palestiinalaissyntyinen Sirhan Sirhan halusi murhata Kennedyn, koska tämä aikoi myydä pommikoneita Israelille. Murhan motiivi, asekaupasta kertonut lehtileike, löytyi kätevästi Sirhan Sirhanin paidan taskusta. Lisäksi hän oli päiväkirjaansa kirjoittanut pari viikkoa ennen murhaa maaniselta näyttävän ja koko sivun täyttävän manauksen, jonka mukaan ”RFK:n on kuoltava, RFK on tapettava...”

Sirhanin entinen asianajaja, toissa vuonna kuollut Lawrence Teeter väitti vuonna 2003, ettei hänen päämiehensä voinut ampua kuolettavia laukauksia, koska tämä ei ollut edes ampumalinjalla. Shane O´Sullivanin mukaan todistajat sijoittivat Sirhan Sirhanin Kennedyn etualalle, mutta ruumiinavauspöytäkirja kertoo tappavan osuman tulleen takaa.

On epäselvää, montako luotia välikohtauksessa ammuttiin. Los Angelesin poliisi tuhosi todistusaineiston, seinäpaneelit, joissa oli luodinreikiä.

Kuin suoraan elokuvasta
Mantshurian kandidaatti

Sirhan Sirhan tunnusti aluksi murhan, mutta perui tunnustuksensa myöhemmin. Omien sanojensa mukaan hänellä ei ole minkäänlaista muistikuvaa tapahtumasta.

Shane O´Sullivan kirjoittaa Sirhanin olleen transsissa, mahdollisesti hypnotisoituna Ambassador-hotellissa tuona iltana. Hänen mukaansa tapaus muistuttaa elokuvaa Mantshurian kandidaatti, jossa kiinalaisten ja venäläisten ohjelmoiman salamurhaajan on määrä ampua suosittu presidenttiehdokas, jolloin presidentiksi nousisi varapresidenttiehdokas, heidän oma miehensä.

Kuulostaa mielikuvitukselta, mutta ei välttämättä ole sitä. Osana kylmää sotaa suurvallat tekivät kokeita myös mielen manipuloimiseksi. Kuten Mantshurian kandidaatti -elokuvassa, Kiina ja Neuvostoliitto testasivat menetelmiään sotavankeihin Korean sodassa 1950-luvulla. Vastapainoksi CIA:n johtaja Allen Dulles käynnisti Yhdysvaltain samanlaisen ohjelman huhtikuussa 1953. Vastaus oli tohtori Sidney Gottliebin johtama MK-ULTRA -ohjelma. Siinä aivoja pyrittiin manipuloimaan kemiallisilla aineilla, varsinkin LSD:llä ja sähköisillä impulsseilla.

MK-ULTRA-tutkimus nousi julkisuuteen 1970-luvulla Yhdysvaltain senaatin tutkimuskomiteassa. Täyttä selvyyttä ohjelmasta ei voitu saada, koska CIA:n johtajan Richard Helmsin määräyksestä suurin osa projektia koskeneista papereista tuhottiin ennen tutkimusta. Vuonna 1977 komiteaan kuulunut senaattori Ted Kennedy kuitenkin totesi, että CIA:lle tutkimusta oli tehnyt yli 30 yliopistoa ja muuta tutkimuslaitosta ja että salaisia kokeita huumeilla oli tehty kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluneilla amerikkalaisilla ja ulkomaalaisilla.

Asianajaja Lawrence Teeterin väitteen mukaan myös Sirhan Sirhan oli MK-ULTRA-hankkeen uhri.

John Frankenheimerin elokuva Mantshurian kandidaatti vuodelta 1962 liittyy myös John F. Kennedyn murhaan. Se vedettiin levityksestä salamurhan jälkeen, koska todellisuus muistutti liiaksi elokuvaa. Uudelleen nähtäväksi tämä kaikkien aikojen vakoiluelokuva vapautui vasta 1980-luvulla.

Guatemalan kaappaaja
oli Ambassadorissa

Shane O´Sullivanin tutkimuksissa selvisi murhaillan filmien ja valokuvien avulla, että tuolloin Ambassador-hotellissa oli ainakin kolme CIA:n agenttia. Heistä hän alkoi aluksi jäljittää David Sanchez Moralesin liikkeitä.

Morales oli CIA:n salaisten operaatioiden erikoismies. Hänestä sanottiin, että jos Moralesin nähtiin kävelevän kadulla jossain Latinalaisen Amerikan maassa, niin se oli varma merkki tulossa olevasta kaappauksesta.

Vuonna 1973 David Sanchez Morales oli kerskunut ystävilleen olleensa Dallasissa, ”kun saimme sen huoranpenikan ja Los Angelesissa, kun saimme sen äpärän.”

Shane O´Sullivan kirjoitti Guardianissa juuri tämän lausahduksen inspiroineen itseään tutkimusmatkalle 1960-luvun vakoilun maailmaan.

David Sanchez Morales toimi toisen maailmansodan jälkeen ensin armeijan tiedustelupalvelussa ja liittyi sitten CIA:n henkilökuntaan vuonna 1951. Seuraavana vuonna hänen sijoituspaikakseen tuli kommunismin vastaisiin salaisiin operaatioihin keskittynyt Directorate for Plans, missä Morales oli toteuttamassa mm. Guatemalan vallankaappausta vuonna 1954 sen jälkeen, kun maan hallitus oli esittänyt maareformia ja amerikkalaisomisteisen United Fruit Companyn kansallistamista.

Vuosikymmenen lopulla Morales toimi Kuubassa diktaattori Fulgencio Batistan hallituksen avustajana. Myöhemmin hän oli mukana Fidel Castron hallituksen kaatamiseen ja Castron itsensä murhaamiseen tähdänneissä hankkeissa.

Morales jäi eläkkeelle vuonna 1975. Hänen viimeinen suuri projektinsa oli Chilen vallankaappaus vuonna 1973.

Lisää agentteja
löytyi valokuvista

Shane O´Sullivanin mukaan lehtikuvat todistavat David Sanchez Moralesin olleen Ambassador-hotellissa 5. kesäkuuta 1968. Moralesin tunnisti kuvista eläkkeellä oleva Yhdysvaltain armeijan kapteeni Bradley Ayers, joka oli vuonna 1963 työskennellyt tämän kanssa CIA:n Miamin toimistossa.

Ayersin mukaan kuvissa oli myös Moralesin kanssa niin ikään Miamissa aiemmin työskennellyt Gordon Campbell.

Shane O´Sullivan oli lähettänyt kuvat sähköpostilla Bradley Ayersille. Tunnistusten jälkeen hän lensi Yhdysvaltoihin tapaamaan miestä.

Ayers esitteli O´Sullivanille Sikojenlahden operaatioon osallistuneen David Rabernin, joka hänkin oli ollut Ambassador-hotellissa kyseisenä iltana. Rabern oli nähnyt Moralesin ja Campbellin paikalla ja arvellut heidän olevan Robert Kennedyn turvamiehiä.

Shane O´Sullivanista tämä oli outoa. Vuonna 1968 David Sanchez Morales oli virallisesti sijoitettu Laosiin. Salainen palvelu taas ei tuohon aikaan vartioinut presidenttiehdokkaitten turvallisuutta. Robert Kennedyn turvallisuusmiehinä toimi kaksi entistä urheilijaa, entinen kymmenottelija Rafer Johnson ja jalkapalloilija Rosey Grier.

”Robert Kennedy
sai mitä ansaitsi”

Poliisin arkiston mikrofilmeistä Shane O´Sullivan löysi lisää kuvia. Yhdessä Gordon Campbell seisoo vieressään George Joannides, CIA:n Miamin toimiston psykologisten operaatioiden johtaja. Washingtonissa Shane O´Sullivan näytti Ambassador-hotellissa kuvattua filmimateriaalia ulkoministeriössä pitkään työskennelleelle Wayne Smithille, joka oli työskennellyt yhdessä David Sanchez Moralesin kanssa Havannan suurlähetystössä Batistan aikana.

Smithin mukaan Morales oli epäilemättä RFK:n murhailtana Ambassadorissa.

Wayne Smith kertoi olleensa vuonna 1975 Buenos Airesissa samoilla coctail-kutsuilla David Sanchez Moralesin kanssa. Tuolloin Morales oli sanonut Robert Kennedyn saaneen, mitä ansaitsikin. Smithin mukaan Morales oli viimeinen henkilö, joka olisi pyydetty paikalle Kennedyn turvamieheksi. Hän vihasi Kennedyjä ja syytti heitä Sikojenlahden maihinnousun epäonnistumisesta.

David Sanchez Morales kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1978. Tämä tapahtui joitakin viikkoja ennen kuin hänen oli määrä todistaa salamurhia tutkivassa senaatin komiteassa.

George Joannides kuoli vuonna 1990. CIA kieltäytyi viimeksi toissa vuonna avaamasta asiakirjoja, jotka kertovat Joannidesin toiminnasta vuonna 1963, jolloin hän toimitti anti-Castrolaiselle kuubalaisten opiskelijoiden DRE-järjestölle rahaa 18 000 - 25 000 dollaria kuukaudessa. DRE:n New Orleansin toimisto puolestaan toimitti Joannidisille tietoja Lee Harvey Oswaldista.

John F. Kennedyn salamurhan jälkeen 22. marraskuuta 1963 DRE:n johto Miamissa julkisti Lee Harvey Oswaldin olleen Fidel Castron kannattaja. Tämä tapahtui tunnin kuluessa Oswaldin pidätyksestä. Joissakin seuraavan päivän sanomalehdissä ”epäiltyinä salamurhaajina” esiteltiin kuvien kera Oswald ja Castro DRE:n levittämien tietojen pohjalta. Tämä oli myös ensimmäinen JFK:n murhaa koskenut salaliittoteoria.

Gordon Campbellin olinpaikasta ei ole tietoa. Hän saattaa olla yhä elossa.